...

"Okay I'm done reading can we go for a walk now?!"

"Sain luettua voidaanko jo lähteä lenkille?!"

**

This is as much light as we are getting these days. I don't really feel like taking pictures, but sometimes I force myself just to make sure I capture the winter as well. Wouldn't want to go through my photo albums and realise I've missed a whole season.

We are finally getting some more snow - if I'm lucky, I might be able to ski at the end of next week! Keep your fingers crossed for me!

Tämän enempää valoa ei nyt päivisinkään nähdä. Oikeastaan ei huvittaisi ottaa kuvia, mutta välillä pakotan itseni siihen, jotta talvikin tallentuisi muistiin. En haluaisi vanhana selata albumeja ja tajuta, että kokonainen vuodenaika puuttuu.

Lunta tulee viimeinkin lisää - jos hyvin käy, ensi viikon lopulla voi jo hiihtää! Pitäkää peukut pystyssä!

What made me happy today

This warm winter jacket. Exactly my style, exactly my size, exactly when I needed it (it's -21C / -5.8F out there). And the price? Unbelievable 3Euros, which is about 4US$! There is a recycling center in our town, where people bring used (or even brand new) things they don't need anymore. My favorite place to shop!

Mistä ilahduin tänään? Tästä lämpimästä talvitakista. Täsmälleen minun tyyliäni, täsmälleen kokoiseni, ja täsmälleen oikeaan aikaan nyt kun ulkona on -21 pakkasta. Entäs hinta? Käsittämättömät 3euroa! Paikkakunnallamme on kierrätyskeskus, jonne ihmiset lahjoittavat käytettyjä (tai jopa ihan uusia) tavaroita, jotka ovat käyneet tarpeettomiksi. Suosikkipaikkani!

Sunday things

He made me breakfast, I made him coffee. Now he's making energy for himself by sleeping before his nightshift, and I'm making myself even more busy by writing this instead of doing what I should be doing.

Weeks pass by in the blink of an eye, so it seems. I have tons of stuff to do before our trip. At times I'm really tired, but I'm also happy, excited and smiling. Wonderful, amazing things to come. I can't wait to leave, and I can't wait to show you where I'm going.

Mies teki minulle aamiaista, minä hänelle kahvia. Nyt hän lataa akkujaan nukkumalla yövuoroa varten - minä teen päinvastoin, kun istun kirjoittamassa tätä sen sijaan, että tekisin mitä pitäisi.

Viikot hurahtavat ohitseni silmänräpäyksessä. On vielä niin paljon hoidettavaa ennen matkaa. Välillä olen hirmuisen väsynyt, mutta myös iloinen, onnellinen ja jännittynyt. Mahtavia juttuja tiedossa. En malta odottaa matkaanpääsyä, enkä sitä, että pääsen näyttämään teille mihin mennään.

Over and over again

I'm stating over and over again; this is my favorite time of the year. I do not mind the busy weekdays, as long as on weekends I get to go out, smell the cool, fresh air and charge my batteries.

If you can't see me here, you might find me on *Flickr*. Or just out there in the nature again.

Kerta toisensa jälkeen totean, että tämä on vuodenajoista parhain. Arjen kiireet eivät haittaa, jos vain viikonloppuisin pääsen ulos tuonne viileän raikkaaseen ilmaan paristojani lataamaan.

Jos minua ei näy täällä, saatan olla *Flickr:ssä*. Tai sitten taas tuolla pellolla.

"It's not my thing..."

Yesterday evening my husband asked me to join him for a round at the golf course. I said yes, very reluctantly. I was okay with him getting a green card and spending hours and hours at the course with his friends, doing something I thought was -- well, a bit boring, perhaps. Hitting a ball, then chasing it, then hitting it again... And all the other stuff that was connected to golf in my mind; big money, certain clothing, fancy cars and all that. You know, it has that elitist sound to it; golf. Yeah I was okay with him doing whatever he wanted, as long as I didn't have to have part in it.

But as we got there I realised it was not exactly how I had imagined it. The course was nearly empty after they had had a golf contest all day. It was a perfect autumn evening, a little chilly but not too cold. The sun was setting, and there was this gorgeous, flawless grass as far as the eye could see. My husband made me try it myself; the local golf club has a policy of allowing members to take friends on the course for a couple of times before deciding whether they want a green card themselves. We played for two hours and I didn't even realise that, I was so into it all. Yes, it was fun. Yes, it was a good exercise. Yes, I had been wrong. And now I have to wait until spring before I can get my green card.

The lesson..? Never say never to anything.

Eilen illalla mieheni pyysi minua lähtemään mukaansa golfkierrokselle. Hyvin vastahakoisesti suostuin. Minulle oli sama, vaikka hän suoritti green cardin ja vietti kentällä tunnin toisensa jälkeen ystäviensä kanssa, tekemässä jotain joka omasta mielestäni vaikutti melkoisen tylsältä. Lyödään palloa, sitten juostaan sen perässä ja huitaistaan uudelleen... Ja kaikki mielikuvat koko lajin ympärillä; raha, tietynlaiset vaatteet, kalliit autot ja niin edelleen. Tiedättehän, lajilla on se elitistinen tuntu. Tosiaan, sama se minulle vaikka mies harrastaisi mitä haluaa, kunhan minun ei tarvitsisi olla siinä mukana.

Kentälle päästessäni tajusin kuitenkin, ettei kaikki ollut ihan kuten kuvittelin. Kenttä oli lähes autio koko päivän kestäneen kilpailun jälkeen. Oli täydellinen syysilta; viileää, muttei kylmää. Laskeva aurinko loi huikeita varjoja, ja täydellistä nurmea näkyi silmänkantamattomiin. Mieheni patisti minutkin kokeilemaan; paikallisella golfklubilla on käytäntö, että jäsenet voivat tuoda ystävänsä pari kertaa pelaamaan, ennen kuin päättävät haluavatko hommaan mukaan. Pelasimme kaksi tuntia, enkä edes huomannut sitä. Joo, se oli hauskaa. Joo-o, hyvää liikuntaa myös. Ja myönnän kyllä olleeni väärässä. Nyt joudun odottamaan ensi kevääseen, kunnes saan oman green cardini.

Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan.

I have planned a night for this dress.

I'm the girl who cuts her own hair and realises the style is stolen from men. I'm the girl whose greatest friends have always been boys. I'm the girl who curses like hell when necessary (sorry!), and who grabs the shovel rather than the duster. I'm the one who carries the heaviest backpack in the forest with mud all over her clothes and loves it. I have never been a flower dress girl.

Yet here I am with this brand new dress of mine. The dress I got for that *special trip* of ours. And suddenly I have a whole night planned for it; dinner, lights, music, exotic scents, laughter and happy people all around me. No, I am not a flower dress girl, but I think the dress is a tomboy one.

Minä olen se tyttö, joka leikkaa omat hiuksensa ja tajuaa varastaneensa tyylin miehiltä. Olen se tyttö, jonka parhaimmat kaverit ovat aina olleet poikia. Sekin tyttö olen, joka kiroilee ihan helvetisti tarpeen vaatiessa (anteeksi vain!), ja joka tarttuu mieluummin lapioon kuin pölyhuiskuun. Minä tyttö kannan painavimman repun metsässä, vaikka keskellä kuravelliä ja olen onnellinen. En ole koskaan ollut kukkamekkotyttö.

Tässä silti olen uusine mekkoineni. Mekon, jonka hankin sitä *erityistä matkaa* varten. Ja yhtäkkiä olenkin suunnitellut mekolle koko illan; aterian, valaistuksen, eksoottiset tuoksut, naurua ja iloisia ihmisiä joka puolella. Ei, en tosiaankaan ole kukkamekkotyttö - mutta tämä taitaa olla poikatyttömekko.

This morning...

... on my way to work there was a scent of autumn in the air.

Tänä aamuna työmatkalla ilmassa oli syksyn tuntua.

These days

Looong days at work. Lots and lots of rain. Not enough walking in the nature. Lovely evenings getting darker. Feeling the need to re-decorate the house, again. Having interesting thoughts but not enough time or energy to write about them. Wanting to pick up the good camera, but settling for the camphone to get it done faster. I think I need a schedule to keep myself organised for the next few weeks. How are you doing?

Pitkiä päiviä töissä. Järkyttävä määrä sadetta. Liian vähän luontoretkiä. Ihanat, pimenevät illat. Tarve sisustaa talo taas uusiksi. Paljon ajatuksia, muttei aikaa eikä virtaa kirjoittaa niistä. Halu kuvata kunnon kameralla, mutta tyytyminen puhelimeen kätevyyden vuoksi. Taidan tarvita aikataulun pitääkseni itseni kärryillä seuraavien viikkojen ajan. Mitä sinulle kuuluu?

What's going on here?

Sorry for the silence. Leaving the cottage almost felt like the holiday was over, but I suddenly realised I still have this week of freedom. After our trip I've been sleeping (didn't want to waste time sleeping too much at the cottage!), trying to heal my leg (got burned last week while fixing up the grill for barbecuing, the wound got infected and now I'm on antibiotics), doing some gardening (seriously, with the very little time and the small yard we have I've started to think about a Japanese garden with lots of stones and sand...), seeing my godparents (it had been a very long while since), reading (finally!), and doing tons of laundry. I have hundreds of pictures of last week, I'm trying to inspire myself into going through them and showing you some of them - somehow it's a bit sad to look at them now, they make me wish I was still back there!

Hups, olen ollut taas hiljaa. Mökiltä lähteminen tuntui koko loman lopulta, kunnes tajusin, että tämä viikko on vielä vapautta. Reissun jälkeen olen nukkunut (eihän siihen mökillä raaskinut aikaansa haaskata), yrittänyt parannella jalkaani (poltin sen viime viikolla grilliä korjatessani, haava tulehtui, ja nyt jouduin hakemaan antibiootit), tehnyt pihahommia (puolivakavissani olen alkanut miettiä japanilaista kivipuutarhaa, kun sekä pihaa että vapaa-aikaa sen hoitamiseen on niin rajallisesti), nähnyt kummivanhempiani (edellisestä kerrasta oli kovin kauan), lukenut (viimeinkin!), ja pyykännyt järjettömät määrät. Viime viikolta on satoja kuvia, yritän kerätä innostusta käydä läpi ne kaikki, ja ladata vähän tännekin - niitä on hieman haikea katsella, kun haluaisin vain palata sinne takaisin!

Letters

By the yellow flowers I wrote a letter, in a yellow backpack it started its journey to my friend *Ariane*. Once again I had forgotten how much I like sending and receiving letters or cards. It's so wonderful to get something someone has made just for you. And it's fun to try and do your best in creating something that may please the receiver. I hope you'll like it, my friend!
(P.S. Do tell me if you, besides Ariane, would like a letter from me, too. By sending your address to annavee(at)mail.com you may get a little greeting in your mailbox soon!)

Keltaisten kukkien äärellä kirjoitin kirjeen, joka keltaisessa repussa aloitti matkansa *Arianen* luokse. Olin taas unohtanut kuinka hauskaa kirjeiden tai korttien lähettäminen ja saaminen on. On mahtavaa saada jotain, joka on varta vasten sinulle tehty. Ja hirmuisen kivaa yrittää tehdä parhaansa, jotta vastaanottaja pitäisi omasta lähetyksestäsi.
(P.S. Kerro ihmeessä, jos sinäkin haluaisit kirjeen minulta. Lähettämällä osoitteesi sähköpostiini annavee@mail.com saatat saada pian tervehdyksen postilaatikkoosi!)

Hide and seek

Sometimes the best part of the day can be getting caught up by rain. For once in your adult life you have a good excuse to play hide and seek under the birch tree. Standing there for a few minutes until the shower passes, feeling completely safe from harm. I almost wished it would have lasted longer.

Joskus päivän parasta antia on yhtäkkinen kaatosade. Kerrankin aikuisella ihmisellä on hyvä syy ryhtyä piilosille. Muutama minuutti puun alla palauttaa mieleen sen ihanan turvallisuuden tunteen jostain kaukaa lapsuudesta. Melkein toivoin, että kuuro olisi kestänyt kauemmin.

EDIT: This post is now linked to a Green Day-theme in *Raindrops and Daisies*.
LISÄYS: Tämä postaus on nyt osa *Raindrops and Daisies*-blogin Green Day-teemaa.

Since my last post

- I have not given up my afternoon naps completely...
- I've found new ways to enjoy strawberries (here with fried halloumi-cheese and honey).
- the weather has been amazing and warm! I hope it will stay that way when we go *here*.
- we went for the longest bicycle ride of this summer, over 56km (35miles). The best moment was in half way, when we bought ice-creams from a little store in a small village far from our town centre.
- I've decided to hold on to my camera a little longer. I'd have to wait until late autumn to get a new one, and I just can't bare the thought of not having a camera during summer. Even if I still had my vintage cameras.
- we've enjoyed the warm nights by sitting outside in the patio 'til the early hours, whenever we've had the chance. Winter will be back in no time, so we can't afford to lose these moments!

Viime tekstini jälkeen:
- en ole vieläkään täysin luopunut iltapäivänokosista...
- olen kokeillut uusia tapoja herkutella mansikoilla (tässä paistetun halloumijuuston ja hunajan kanssa).
- sää on ollut mahtavaa! Pysyisipä samanlaisena vielä kun pääsemme *tänne*.
- kävimme kesän pisimmällä pyörälenkillä, reilut 56km. Paras hetki oli matkan puolivälissä, kun ostimme jäätelöt pienestä kyläkaupasta kaukana kaupunkimme keskustasta.
- olen päättänyt vielä sinnitellä nykyisen kamerani kanssa. Joutuisin odottamaan uuden kameran hankintaa syksyyn, enkä vain kestä olla kamerattomana koko kesää. En, vaikka vanhat filmikamerat olisivatkin seuranani.
- olemme nautiskelleet lämpimistä illoista istuskelemalla terassilla aamupuolelle yötä, aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Talvi tulee jälleen nopeammin kuin uskoisikaan, joten näitä hetkiä ei ole vara missata!

At last

I am on vacation. This calls for a proper celebration and a couple of days of complete rest. I will do nothing I don't want to, I'll eat and drink everything I desire, and I will definitely NOT set the alarm for the morning. See you when I'm reloaded!

Olen lomalla. Tämä vaatii juhlistamista ja parin päivän täydellistä lepoa. En aio tehdä mitään, mitä en halua. Syön ja juon mitä ikinä huvittaa. Enkä taatusti laita herätystä aamuksi. Nähdään kun olen taas latautunut!

Midsummer good stuff

A few random snapshots of my midsummer. No special plans or events, yet so lovely.

Juhannuksen satunnaisotoksia. Ei erityisiä suunnitelmia eikä tapahtumia, silti mukavaa.

Countryside girl

That's what Atena is, and she wants to wish the greatest Midsummer to whoever is celebrating it. Here in Finland there are a lot of Midsummer festivities, but this year my husband is working all weekend so we are just having a quiet time at home. I do like that as well.

Maalaistyttö Atena toivottaa kaikille ihanaa juhannusta! Meillä sitä ei juurikaan tänä vuonna vietetä, koska mies on kiinni töissä. Juhannusmieli pidetään silti korkealla.