(Not too) Cold outside

"There is no bad weather, only wrong kind of clothing" is a very good motto for people living in Nordic countries. Well, at least for those who do not wish to use weather as an excuse to stay inside all day. We didn't, so we put on the 3 or 4 layers of clothing until only our noses and eyes were bare and went outside for a walk. I'm glad we did; otherwise we would have missed the diamond sparkles on the snow, the highway of the rabbits, and the gorgeous sun that would have reminded us of spring - if only it hadn't been -18 degrees Celcius.
'Ei ole huonoa säätä vaan huono vaatetus', sanomme me pohjoisten maiden asukkaat. Tai ainakin ne meistä, jotka eivät halua käyttää säätä tekosyynä sisällä maleksimiseen. Me emme käyttäneet, vaan puimme yllemme kolme-neljä kerrosta vaatetta, kunnes vain nenät ja silmät pilkistivät niiden alta. Onneksi lähdimme kävelylle, koska saimme ihastella hankien välkettä, jänisten rallirataa ja ihanaa aurinkoa, joka olisi tuonut mukanaan pilkahduksen keväästä - ellei olisi ollut 18 astetta pakkasta.

My mobile week so far

I'm hoping some day I could get a mobile phone with a really good camera. I do love my "real" cameras but often I find myself on the move in a situation that I would love to take a picture of. Usually I only have my phone with me at those times, and the photos may not turn out very well. However, I've decided to take phone pics more often, just because it's fun to look back from time to time and remember these little moments. They are the ones that make everyday life worth while, don't you think?
Jonain päivänä toivon saavani kännykän, jossa on todella hyvä kamera. Pidän kyllä kovasti "oikeista" kameroistani, mutta usein liikkeellä ollessani huomaan olevani tilanteessa, jonka haluaisin ikuistaa. Yleensä minulla on silloin mukanani vain puhelin, eikä kuvista aina tule kovin onnistuneita. Olen joka tapauksessa päättänyt ottaa kännykkäkuvia entistä useammin, koska on ajoittain on mukava katsella taaksepäin ja muistella näitä pieniä hetkiä. Nehän elämässä ovat niitä tärkeimpiä, vai mitä?

My sister came to see our new *indoor patio* and brought me some pink tulips. I love tulips. They come in a large variety of colors and stay well for a long time if you remember to cut them and change the water every other day. These are a week old and still look beautiful.
Siskoni kävi katsomassa uutta *kahvihuonettamme* ja toi vaaleanpunaisia tulppaaneja tullessaan. Tulppaanit ovat suosikkejani. Niitä saa ties minkä värisinä ja ne pysyvät hyvänä kauan, kun vain muistaa katkaista varret ja vaihtaa veden parin päivän välein. Nämä ovat viikon vanhoja ja yhä kauniita.

I made special muffins with cognac this week for my friends at work, and we had a good laugh over them. As you can see, I did not use the whole bottle... I may have to share the recipe with you later, they were delicious!
Leivoin töihin Runebergintorttuja konjakilla, ja väänsimme aiheesta vitsiä loputtomiin. Kuten näette, konjakkia jäi vielä... Taidan jakaa reseptin kanssanne myöhemmin, sillä niistä tuli herkullisia!

I picked up some color charts to decide about our next home improvement project. Too many options, if you ask me!
Hain värimalleja seuraavaa sisustusprojektia varten. Aivan liikaa vaihtoehtoja!

You would never guess what I paid for these all together - 2,60€ which is about $3,40! I buy most of my clothing in thrift stores and second hand markets. These I got from a place where people donate stuff they don't use anymore, many of them well known trendy brands. They are then sold for practically nothing. I think it's absolutely marvelous. You get rid of the things you don't like and get new things almost for free. And you can use the spare money for something fancy!
Ette ikinä arvaa mitä maksoin tästä satsista - 2,60€! Ostan suurimman osan vaatteistani kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Nämä löysin paikasta, johon ihmiset lahjoittavat tavaroita, joille heillä ei ole käyttöä. Monet löydöistä ovat hyvin tunnettuja, trendikkäitä merkkejä. Niitä myydään sitten eteenpäin pilkkahintaan. Minusta se on loistoidea. Pääsee eroon tavaroista, joista ei pidä, ja saa tilalle uusia melkein ilmaiseksi. Jäljelle jäävät rahat voi sitten käyttää johonkin kivaan!

I went skiing with my husband during sunset. Sounds romantic, doesn't it... but the fact is he's a lot faster than me. Can you see the tiny black spot way ahead of me? Me neither. That's him.
Kävin hiihtämässä mieheni kanssa auringonlaskun aikaan. Kuulostaa romanttiselta... mutta tosiasiassa hän hiihtää paljon minua nopeammin. Näetkö tuon pikkuisen mustan pisteen kaukana edelläni? En minäkään. Se on hän.

I've had a couple of days off work but I've woken up with my husband as he has had to leave for the morning shift. So at this time I have already had breakfast, dressed up and taken the dogs for a walk. Funny how you don't feel tired at all when it's your day off, but when you have to go to work you're exhausted.
Minulla on ollut pari päivää vapaata töistä, mutta olen herännyt yhdessä aamuvuoroon lähtevän mieheni kanssa. Eli tähän aikaan olen jo syönyt aamiaista, pukeutunut ja käyttänyt koiria lenkillä. On kummallista, kuinka vapaapäivänä ei väsytä yhtään, mutta työaamuna on lopen uupunut.

Our 12,5 year old labrador Jedi is sound asleep on our bed. He doesn't mind at all sleeping on the comforter, but our (soon to be 6 year old) german wirehaired pointer Atena won't have it. She always digs up a nest under our pillows to sleep in, as you can see on the left...
12,5-vuotias labradorimme Jedi on umpiunessa sängyllä. Häntä ei haittaa nukkua päiväpeiton päällä, mutta pian 6-vuotiaalle karkeakarvaiselle saksanseisojallemme Atenalle sellainen peli ei vetele. Hänen täytyy aina kaivaa pesä tyynyjen alle, kuten vasemmalla näkyy...

So, how has your week been?
Mitäs sinun viikkoosi kuuluu?

The bliss of skiing

Saturday morning I went skiing for the first time this winter. It was 10 kilometers of full bliss, although now I'm walking like a penguin because of the sore muscles. (You can find my 2011 posts of skiing *here*.)
Lauantaina aamupäivällä tein ensimmäisen hiihtolenkin tälle talvelle. Kymmenen kilometriä ihanaa autuutta, tosin nyt kipeät lihakset aiheuttavat ankkakävelyä. (*Täällä* hiihtojuttujani viime vuodelta.)

A while back an acquaintance of mine heard that skiing is one of my hobbies, and started giving me advice that I should not eat before skiing, so I would burn more calories. I was a little amused. I do not ski to burn calories. I ski because it is one of the most magnificent things in the world. You need to work hard to make it through all those kilometers, sometimes the weather is nasty, sometimes you're just on a bad mood even to begin with. But then you make a turn and see something like this:
Jonkin aikaa sitten tuttava kuuli minun harrastavan hiihtoa ja neuvoi olemaan syömättä ennen lenkkiä, jotta polttaisin mahdollisimman paljon kaloreita. Olin hieman huvittunut. En hiihdä kaloreita polttaakseni. Hiihdän, koska se on upeimpia juttuja maan päällä. Joskus täytyy tehdä kilometrien eteen tuskaista työtä, joskus sää on ikävä, joskus sitä vain on valmiiksi huonolla tuulella jo lähtiessään. Mutta sitten seuraavan mutkan takaa tuleekin eteen jotain tällaista: 

This cannot be measured in calories.
Tätä ei voi kaloreissa mitata.

Housewarming

Besides redecorating our own house, I like seeing what other people have done with their places. If I can combine that with meeting a big bunch of friends and having a good laugh... well, what could be better? We spent last night at our friends' house warming party. They have just moved into a brand new apartment which they have decorated with good taste. To respect their privacy I'm not showing very detailed pictures, but I can tell you the atmosphere was quite lovely!
Oman kodin sisustamisen lisäksi on hauska nähdä muiden sisustusratkaisuja. Jos vielä voin yhdistää sen ison ystäväjoukon tapaamiseen ja hauskanpitoon, mikäpä sen mukavampaa! Eilisillan vietimme ystäväpariskunnan tupaantuliaisissa. He ovat juuri muuttaneet upouuteen osakkeeseen, jonka ovat muokanneet kodiksi hyvällä maulla. Yksityisyyttään suojellakseni en näytä paljon kuvia, mutta voin kertoa, että tunnelma oli lämpöinen.

1920

Grandma turned 92 today. She wasn't even seven years old when she had to leave home for the first time, to learn to become a housemaid in town. It's almost unbelievable how much the world has changed in her lifetime, and how much new information she has had to absorb during the latest decades. I'm not sure if I can do the same in my future!
Kivaranmummu täytti tänään 92 vuotta. Hän ei ollut edes seitsemää, kun joutui ensimmäisen kerran lähtemään kotoa oppiakseen piiaksi. On lähes mahdotonta käsittää kuinka paljon maailma on muuttunut hänen elinaikanaan, ja kuinka paljon uutta tietoa hän on joutunut käsittelemään viime vuosikymmenten aikana. En ole lainkaan varma pystynkö samaan omassa tulevaisuudessani!

Birds should have cake, too!

A while ago I saw a very easy DIY-thing on a blog and decided to try it out. Here in Finland the winter can be cold and hard for the little birds who cannot find food when the ground is covered with snow. So people set up feeding spots for them in their yards. We have a little birdhouse in the backyard, right in front of the kitchen window. This year we hadn't started to bring out food for the birds yet, so I thought it was about time.
Jonkin aikaa sitten näin eräässä blogissa hauskan tee-se-itse-jutun, jota päätin kokeilla. Meillä on takapihalla, keittiön ikkunan edessä lintujen ruokintapaikka, mutta emme olleet vielä aloittaneet ruokintaa tälle vuodelle. Ajattelin, että olisi jo korkea aika.

You need coconut butter and various bird seeds or nuts. I used peanuts (not salted!) and peeled sunflower seeds.
Tarvitset kookosrasvaa ja erilaisia linnunsiemeniä tai pähkinöitä. Itse käytin maapähkinöitä (ei suolattuja!) ja kuorittuja auringonkukansiemeniä.

Melt the butter in a pot on low heat. You should have a lid nearby in case the oil fires up. As soon as it has melted, lift the pot off the heat. Let it cool down just a little and add the seeds. Stir a little.
Sulata rasva kattilassa miedolla lämmöllä. Pidä kansi ulottuvillasi siltä varalta, että rasva leimahtaa liekkeihin. Heti kun rasva on sulanut, nosta kattila pois levyltä. Anna jäähtyä hetkisen ja lisää siemenet. Sekoita hieman.

When the mixture has cooled down a bit, pour it into a cake pan. Mix until the seeds set evenly around the pan. Set it in the fridge for about an hour. Then dip the pan into hot water for a few seconds so it's easy to take the seed cake out.
Kun seos on hieman jäähtynyt, kaada se kakkuvuokaan. Sekoita vielä kunnes siemeniä on tasaisesti ympäri vuokaa. Laita jääkaappiin noin tunniksi. Kun otat vuoan jääkaapista, upota se kuumaan veteen muutamaksi sekunniksi. Näin saat kakun helposti irti.

Add a ribbon and take the cake outside, make sure it's high enough so the cats won't reach the birds! PLEASE NOTE: if you start feeding the birds, do not stop until it's spring and they can find food for themselves again.
Lisää ripustusnauha ja vie kakku ulos riittävän korkealle, jotta kissat eivät pääse lintuihin käsiksi! HUOM: jos alat ruokkia lintuja, jatka sitä koko talven yli, kunnes linnut taas keväällä voivat itse hankkia ruokansa.

Indoor patio before and after

One of my hopes for 2012, improving our house decoration, is well on it's way. It was started with our kitchen last summer, and now it was time to fix an indoor patio which we had no use for.
Yksi toiveistani vuodelle 2012 oli sisustaa kotiamme toiveitamme vastaavaksi. Homma aloitettiin keittiöstä jo viime kesänä, ja nyt oli vuoro muokata viherhuone käyttökelpoiseksi.

This is what it looked like before:
Tältä siellä näytti ennen: 

We said goodbye to the minty colors and welcomed white and grey instead. The plain wood ceiling was covered with grey varnish. We took in a grey glass coffee table which we got for free from our relatives. The handcarved wooden bench and the two dark brown leather chairs were found second hand. We were lucky to find a carpet with a perfect color, and some pillows and blankets for the seats. The curtains are ten years old but you really can't tell, can you..?
Toivotimme maalarinvalkoisen ja laastinharmaan tervetulleiksi mintun sijaan. Puinen katto lakattiin harmaaksi. Lasipöytä saatiin ilmaiseksi sukulaisilta, käsinveistetty penkki ja kaksi nahkatuolia hankittiin käytettyinä.  Onnekkaina löysimme juuri oikean väristä, edullista terassimattoa. Tyynyjä ja vilttejä tänne sisäterassille hankittiin myös. Verhot ovat vuosikymmenen vanhat, mutta sehän ei haittaa...

It seems we now have the perfect place to enjoy a cup of coffee in the morning or a glass of wine late at night. Filled with lots of daylight and candles, the indoor patio also looks really beautiful from our livingroom. I'm so glad we did it!
Meillä on nyt täydellinen paikka nauttia aamukahvia, tai lasi viiniä illalla. Kynttilöineen ja häikäisevine päivänvaloineen huone näyttää ihanalta myös olohuoneesta katsottuna. Onneksi ryhdyimme puuhaan!

 

A new start

In the last post of my former blog I described what I wanted from life this year. I thought it would be nice to have a completely new start. Welcome, I hope you are not in a hurry!

Entisen blogini viimeisessä tekstissä kuvailin mitä haluan elämältä tänä vuonna. Ajattelin, että olisi mukavaa aloittaa puhtaalta pöydältä. Tervetuloa, täällä kiirehditään hitaasti!