Who wouldn't?

I'm thinking Atena loves *this place* in the afternoon sun as much as we do!
Villi arvaukseni; Atena tykkää *tästä huoneesta* iltapäivän auringossa yhtä paljon kuin mekin!

The home improvement is finally done for now, phew! There are a few more rooms in the house we haven't touched yet, but we are definitely going to have a break and enjoy what we've done so far. Seems to me all of these painting projects have followed the same "unwritten rules". First excitement, then planning, then going for it, in the middle comes the desperate rage ("This will never be finished!"), then more excitement as the project seems to come to an end after all, and finally extremely sore muscles, aching knees and huge satisfaction of making such a big change happen by yourself.
Pintaremontointi on viimein ohitse, ainakin toistaiseksi. Talostamme löytyy vielä muutama huone, joihin emme ole koskeneet, mutta nyt pidetään kyllä tauko ja vain nautiskellaan tähänastisista saavutuksista. Jokainen näistä maalausprojekteista on tuntunut menevän saman kaavan mukaan. Ensin innostusta, sitten suunnittelua, työhön ryhtymistä, keskivaiheilla epätoivoista raivoa ("Tää ei valmistu koskaan!"), sitten taas lisää intoa projektin näyttäessä paremmalta, ja lopulta jumittuneet lihakset, tuskaisen kipeät polvet ja hirmuista tyytyväisyyttä, kun on itse saanut ison muutoksen aikaiseksi.


I'm hoping to show you pictures soon!
Yritän näyttää kuvia pian!