sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Like there is no tomorrow

I was going to write about how health issues finally made me quit my job. How I am hopeful and excited about what future will bring and what fate has planned for me. How I broke my own record in skiing this winter. How spring has come and how I feel like I'm full of energy, how I can't wait to take on whatever challenge is to come.

Instead I will write about an innocent little boy who died in an explosion. I'll write about a mother who died in a fire in my hometown. About a friend who lost a friend. About another close person who suddenly lost her husband in the middle of some big changes in their lives.

I wonder why is it that we only remember to be grateful for what we have when we realise we could just as easily lose it. I am trying to figure out how to remind myself to be thankful for each day, every single moment of happiness we get to experience. And now, more than ever, I'm happy I had the courage to start pursuing the things I want from life. Because tomorrow it might be too late.

Dance like nobody's watching. Love like there is no tomorrow.

Aioin kirjoittaa siitä, kuinka terveyssyyt viimein saivat minut irtisanoutumaan työstäni. Siitä, kuinka toiveikas ja innoissani olen tulevaisuuden suhteen. Kuinka rikoin oman hiihtoennätykseni. Kuinka kevät on tullut ja olen täynnä virtaa, kuinka en malta odottaa pääseväni tarttumaan uusiin haasteisiin.

Sen sijaan kirjoitankin viattomasta pojasta, joka kuoli räjähdyksessä. Kirjoitan äidistä, joka kuoli tulipalossa paikkakunnallani. Ystävästä, joka menetti ystävän. Läheiseksi tulleesta tuttavasta, joka menetti puolisonsa juuri heidän ollessaan suurten elämänmuutosten keskellä.

En osaa sanoa miksi ihmisluonne on sellainen, että muistaa olla saamastaan kiitollinen vasta kun tajuaa sen voivansa menettää. Yritän keksiä kuinka voisin muistuttaa itseäni kiitollisuudesta joka päivä, aina kun koen pieniä onnenhetkiä. Ja nyt, enemmän kuin koskaan, olen onnellinen uskallettuani lähteä tavoittelemaan asioita, joita elämältäni haluan. Sillä huomenna voisi olla jo liian myöhäistä.

Tanssi, kuin kukaan ei näkisi. Rakasta, kuin huomista ei olisi.

28 kommenttia:

  1. You are so right. Wishing you well with lots of love and dancing..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beegirl - I'm definitely going to remind myself of these things from now on. I hope you are well, too :)

      Poista
  2. KOsketti ja kutsui kyyneleet esiin. Kiitollinen kun muistaisi olla. Aina . Eikä vasta kun jokin ravisuttaa. Miksi ympärillämme tapahtuu niin paljon pahaa, niin moni kärsii.Sitä emme ikinä voi ymmärtää! Koitan kiittää tänään siitä, että minuun iski vain harmiton flunssa ja ristin sormeni pyytämään voimaa tutulle nuorelle viime kesänä avioituneelle urhealle naiselle, joka makaa sairaalassa kipuineen, kun paksusuoli jouduttiin poistamaan.
    Tarraudutaan tiukin käsin hyvään ympärillämme!
    Sinulle, Anna paljon voimaa uuden edessä. Runsasta siunausta sille suunnitelmalle, joka osallesi tarkoitettiin!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tinttarus - Ikävä kuulla tuttavasi sairastavan. Toivon hänelle kaikkea hyvää.

      Minä olen viimeistään nyt herännut arvostamaan nykyhetkeä ja kaikkea mitä olen saanut. Koskaan kun ei voi tietää, mitä huomenna tapahtuu. Tai vaikka jo tänään.

      Nyt mennään eteenpäin, kaikin tavoin. Kiitos toivotuksista ja ihanaa alkavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  3. kaikkea ei voi todellakaan ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu. miksi toiset saavat kantaakseen suruja ja murheita enemmän kuin pieni ihminen voi jaksaa kantaa.

    elämään mahtuu paljon ja kaikenlaista. vaikka toisille tapahtuu kamalia, pitäisi yrittää muistaa myötäelämisen mukana myös itsensä ja oma vointi ja iloita myös niistä itselle tapahtuvista onnen hetkistä.

    minusta on hyvä, että lähdet viimein työstäsi. oma terveys ja henkinen hyvinvointi on tärkeää. olen iloinen puolestasi, koska tiedän, että sinun taidoilla ja sisulla tavoitat unelmasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. emmi - Kiitos! <3

      Tuo on tosi tärkeää mitä sanoit, että täytyisi muistaa iloita omastaan, vaikka jollain muulla olisi vaikeaa. Eihän kukaan varmaan toivoisi muiden tuntevan oloaan kurjaksi sen takia, että itsellä on epäonninen vaihe elämässä. Sellaisen tasapainon kun löytäisi...

      On kyllä ihan eri fiilis nyt, kun viimeinen työpäivä on takanapäin. Innolla odotan tulevaa, vaikken vielä tiedäkään mitä siitä seuraa. Yritän kirjoitella siitä vielä lisää tänne jossain vaiheessa :)

      Poista
  4. How absolutely true... Thanks for these words, I couldn't agree more.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Debora - Let's remember to be thankful for everything we have. <3

      Poista
  5. Voi miten hienoa, että olet lähtenyt uusille (työ)poluille, vihdoin!! Silloin, kun tuntee saaneensa työstään sen mitä siitä voi irti saada, on aika suunnata kohti uusia haasteita. Useimmat eivät tee niin, vaan näivettyvät henkisesti ja voivat pahoin ( ...ja tartuttavat sen muihin). Hyvä, että sait lopullisen sysäyksen, vaikkei terveydelliset syyt hyvältä kuulostakaan.

    Niin haurasta on ihmiselo ja päivien määrä pienistä asioista kiinni. Hyvä ohjenuora tuo "Tanssi, kuin kukaan ei näkisi. Rakasta, kuin huomista ei olisi."

    Onnea, iloa ja innostusta uusiin haasteisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saga - Niin minäkin sanoisin; vihdoin! Kauan olen alanvaihdosta pohtinutkin, mutta vasta nyt tuntui olevan oikea aika. Siitä huolimatta, että mitään pysyvää työpaikkaa ei ole valmiina odottamassa. Olen luottavainen. Aina ennenkin on kaikki järjestynyt, niin järjestyy varmasti nytkin.

      Ollaan kiitollisia kaikesta mitä vastaan tulee. Jokaisella asialla on varmasti joku tärkeä merkitys!

      Poista
  6. You know I understand you.
    It is great to hear you feel so full of energy...I sometimes am afraid of the future...afraid of what I would maybe not be able to solve....here crisis is so hard...
    But I like to dance ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ibb - I hope you've danced a lot lately :)

      Even though things may seem hard or impossible at times, they will turn out okay in the end. At least I believe so. Let's keep each other posted on how we are doing!

      Poista
  7. Todella koskettava teksti. Jäin tähän pitkäksi aikaa miettimään, miten katoavaista kaikki on. Kyllähän sen tietää, muttei sitä aina muista. Tulee aina niin paha mieli niiden ihmisten puolesta, jotka joutuvat kohtaamaan noin suuria suruja ja menetyksiä.

    Mutta silti ihanaa, että olet uskaltautunut astumaan johonkin ihan uuteen. Jännittävää ja upeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar - Tavallaan se on kai hyväkin, että ne ikävät asiat, surut ja murheet jäävät ajan saatossa unohduksiin. Muuten kai sitä jähmettyisi vain surkuttelemaan kaikkea, eikä muistaisi enää elää. Aion silti olla tästä lähin joka päivä kiitollinen jostain, oli se sitten pieni tai suuri asia.

      Olen tosi tyytyväinen itseeni, että viimein lähdin työstä, jossa olen jo pitkään voinut huonosti. Nyt kaikki on mahdollista, ja tulevaisuus ihan auki. Se tuntuu mukavalta.

      Poista
  8. Koskettavaa luettavaa!

    Hienoa, että olet astunut kokonaan uusille poluille työelämässäsi! Onnea tulevaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa - Kiitos! Yritän jossain vaiheessa jäsennellä ajatuksiani tänne sanoiksi, siis työasioiden ja tulevaisuuden suhteen. En malta odottaa mihin lopulta päädyn :)

      Poista
  9. Niin totta.
    Välillä sitä havahtuu...
    Ja miettii...

    Onnea uusille poluille :)

    Kirsikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsikka - Kiitos! Katsotaan mihin polut minua vievät... Ja kiitos ihanasta kortista! Piti kiittää siitä jo ajat sitten, mutta elämä vei mennessään. Nyt alkaa tahti rauhoittua, ainakin hetkeksi. :)

      Poista
  10. a.i.v.a.n. Jokainen hetki on lahja. Yksi silmänräpäys voi muuttaa kaiken. Iäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vilukissi - Sepä se, kun se suuri muutos voi iskeä ihan yhtäkkiä. Ja milloin tahansa. Pitäisi saada elämän asiat sille mallille, että mikään ei harmittaisi, jos se lähtö yhtäkkiä tulisikin tänään.

      Mutta ollaan silti onnellisia, että nyt olemme vielä tässä. :)

      Poista
  11. Olis kiva vain tykätä tästä, niin totta...
    Elämä on hetkiä. Onni on kun pysähtyy yhteen niistä ja tajuaa sen arvokkuuden. Parhaimmat hetket tallettuvat muistoihin, joka on kuin valokuva-albumi. Sieltä voimme selata hyvät ja huonot kuvat, kun vain joskus muistamme sen tehdä. Sieltä löytyy elämän filminauha...ystävän kanssa retkellä pellon laidassa, tasapainoilemassa liukaalla padolla joen yli, katsomassa silmiin nuoruuden ihastusta, istumassa junassa katsoen ikkunasta vaihtuvaa maisemaa...
    Milloin tuli aikuisuus ja unohdus siitä että elämästä voi nauttia? Milloin laitoin unelmat kaappiin ja lukitsin oven? Milloin juutuin siihen minkä piti olla vain väliaikaista? Miksi en salli itseni tavoitella sitä mitä oikeasti haluan, miksi ihmeessä? Jos elää vanhaksi, eikö olisi hienoa katsoa taakseen ja ajatella että ainakin elin, ilossa, surussa, epäonnistumisissa ja onnistumisissa. On liian helppoa antaa elämän vain liukua ohi. Emme voi palata takaisin elämään elämätöntä elämäämme, siispä: Carpe Diem!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heltsu - Naulan kantaan. Juuri noita asioita pohdin kauan, ennen kuin irtisanouduin työstäni. Ja kun sitten päätin lähteä, huomasin monien haluavan tehdä samoin, mutta eivät uskalla. Toki ymmärrän senkin. Monet tosiasiat jarruttelevat unelmia. Mutta minä koin niin tärkeänä sen, että saisin tehdä jotain itselleni mielekästä, etten enää pystynyt jäämään. Silläkään uhalla, että asunto- ja autolainoja maksellaan vielä pitkään.

      Kiitos sinulle; tästä lähin muistan joka päivä sanoa myös Carpe Diem!

      Poista
  12. Ihanasti kirjoitettu, etenkin nuo viimeiset lauseet! <3 Antoivat hirveästi voimaa ja oikeanlaista ajattelua tähän hetkeen. Kiitos!!
    Kuulisin/lukisin silti mielelläni vielä noista ensiksi mainitsemistasikin asioista... ihanaa kevättä, olet ihanan rohkea! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heinis - Kiitos! Monet ovat sanoneet rohkeaksi, kun tuollaisen päätöksen tein ilman varmuutta tulevasta. En silti oikeastaan tunne erityistä rohkeutta, vaan sellaista outoa varmuutta. Näin vain _täytyi_ tehdä, ja jotain parempaa odottaa ihan nurkan takana. Omalla suhtautumisellaan voi vaikuttaa niin moneen asiaan!

      Varmasti kirjoittelen vielä lisää sitä mukaa, kun uusia asioita elämääni tupsahtaa. :)

      Poista
  13. Ihanasti kirjoitettu, etenkin nuo viimeiset lauseet! <3 Antoivat hirveästi voimaa ja oikeanlaista ajattelua tähän hetkeen. Kiitos!!
    Kuulisin/lukisin silti mielelläni vielä noista ensiksi mainitsemistasikin asioista... ihanaa kevättä, olet ihanan rohkea! <3

    VastaaPoista
  14. Lämpimiä ajatuksia ja myötäisiä tuulia sinne kaiken muutoksen ja yllättävien asioiden keskelle. Oot ihan oikeassa, kun muistaisi kaikesta siitä, mitä on päivittäin kiittää ja iloita...
    Rutistus!

    VastaaPoista
  15. Dear Anna,
    Sorry to hear about health problems having you quit your job. Good luck for every new step you take. I know you will succeed. It usually takes a big change to make us realize how lucky we really are. I experienced that five years ago when I was very sick. It makes you appreciate every day anew. Best of luck to you, my dear friend.
    Heidi xoxo

    VastaaPoista

Take your time.