tiistai 2. lokakuuta 2012

We saw the king

Yesterday, when we went to the forest again, something amazing happened.
Eilen, kun olimme taas metsässä, tapahtui jotain aivan mahtavaa.



























My husband suddenly noticed *this*.
Mieheni huomasi yhtäkkiä *tämän*.

There it was, the king of the forest. A moose bull, a really big one. When my husband saw it, it was just standing there (it's incredible how quietly they can move in the forest, you only notice them when they're right next to you). When it saw us, it suddenly charged towards us for a few meters. For a while I thought it would attack; it's their mating time and they can be unpredictable at the moment. It stood there, staring right at us, and I think I whispered to my husband "it's going to come here".
Siinä se oli, metsän kuningas. Valtavan suuri hirvisonni. Kun mieheni huomasi sen, se vain seisoskeli jonkin matkan päässä (hirvi liikkuu metsässä uskomattoman hiljaisesti, sen huomaa vasta kun se on aivan lähellä). Kun sonni näki meidät, se yhtäkkiä ryntäsi meitä kohti muutaman metrin verran. Hetken aikaa luulin, että se hyökkäisi; on hirvien kiima-aika, ja ne saattavat olla nyt hieman arvaamattomia. Sonni seisoi paikallaan ja tuijotti suoraan meitä. Taisin kuiskata miehellekin, että se aikoo tulla tänne.

The moose decided it's not worth a fight, and suddenly ran away. Ran so fast I was having a hard time keeping up with it on the camera, as you can see. When they decide to move quickly, it's a little scary. It's horns were clacking on the trees, branches were braking and there was a certain sound. You know, the kind of sound you hear that immediately tells you it's something huge.
Hirvi päätti olla haaskaamatta meihin aikaansa ja lähti yhtäkkiä juoksemaan. Se juoksi niin lujaa, etten meinannut pysyä kamerallani perässä, kuten näkyy. Kun hirvet päättävät pistää vauhtia, on näky melkein pelottava. Sen sarvet hakkasivat puihin, oksat katkeilivat ja kuului sellainen ääni. Tiedättehän, ääni jonka perusteella heti arvaa kyseessä olevan jotain tosi suurta.

This was the second time that I've ever ran into moose in the forest. The first time was a few years ago, when my husband and I were on a walk in the woods as usual. That time there was a moose cow with two calves. They were walking very quietly, stared at us for a while and then just kept on going, peacefully. This moose bull was definitely more aggressive, yet I felt no fear. I was humbled by the whole experience and even though I know it could be dangerous, I wanted so much to see it again. I hope I will, some day.
Tämä oli toinen kerta eläessäni, kun törmään hirveen metsässä. Ensimmäinen kerta oli muutama vuosi sitten, kun mieheni kanssa olimme jälleen retkillämme. Silloin näimme hirviemän kahden vasansa kanssa. Ne kävelivät hiljaa, tuijottivat hetkisen meitä ja jatkoivat sitten rauhallisesti matkaansa. Tämä sonni oli huomattavasti aggressiivisempi, mutten silti osannut pelätä. Tunsin nöyrää kunnioitusta saadessani kokea jotain tällaista - ja vaikka tiesin, että se saattaisi olla vaarallista, halusin vain palavasti nähdä sen uudestaan. Ehkä vielä joskus.

20 kommenttia:

  1. that sounds amazing and a bit frightening! Your pictures make the woods look really spooky! I love the shot of the trees, its gorgeous. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Little Dotty Bird - I was so excited! I did realise afterwards that it could have ended badly, had the moose decided to run straight through us... But it was such a great thing to see! :)

      Poista
  2. Dearest Anna,
    this is so amazing, stunning! The presence of the moose is already overwhelming, but for me there is something else very touching: your whispering. So sweet and soft.
    I enjoy the walk with you behind your husband through the forest very much.
    Thank you.

    Love
    Ariane.

    PS: Often when I wanna do something in a very special way it turns into a kind of looong doing. Dear Anna, each day you are on my mind. The letter for you will come soon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ariane - Thank you! I'm glad I was able to show you a little glimpse of the woods that I love so much.

      Please don't worry about the letter! It's worth waiting for, and I'll be so happily surprised when I find it in my mailbox :)

      Poista
  3. F! You got my attention.... thanks for sharing this amazing experience, not the same, but I felt for a moment being in the forest with you and the excitement and fear of the close encounter with a grand regal beast. WOW!! what an honour!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. swinkie - It really was amazing! I probably would have been too stunned to pick up the camera - fortunately it was practically the first thing my husband said... "Moose! Look! Video, video!" :D

      Poista
  4. Hirvet todellakin ovat hyvin vaikuttavia, jo pelkästään autostakin nähtynä.

    Itse muistan hyvinkin selvästi (vaikka aikaa on yli 30 vuotta!), miten istuimme naapurin pojan kanssa kannon nokassa syömässä eväitä, kun äitimme marjastivat. Äkkiä metsästä alkoi kuulua ryminää ja valtavan kokoinen hirvi juoksi suoraan meitä lapsia kohti. Me vain istua ihmettelimme, kun äitini lähti juoksemaan kohti hirveä kädet levällään ja hurjasti karjuen. Hirvi vaihtoi kurssia, meillä lapsilla oli hauskaa, mutta näin jälkikäteen ajatellen äitini oli tapahtuman jälkeen varmasti kauhusta kankeana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanelia ja kardemummaa - Huhhuh, on ollut melkoinen kohtaaminen teilläkin silloin lapsena! Tajusin tosiaan jälkeenpäin, että olisihan tuossa saattanut käydä vähän huonostikin. Työkaveri kertoi tuttavastaan, joka oli joutunut kiipeämään puuhun hirveä pakoon. Ehkä pitäisi harjoitella sitä... :)

      Poista
  5. Lovely moment...nature so closed that you even notice it and them...in front of you...so real...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ibb - Things like these make me appreciate and respect our nature even more. I'm so happy I got to experience this! :)

      Poista
  6. Tuollaiset hetket ovat aika sykähdyttäviä, muuta ei voi oikein sanoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. suvi - Niinpä, aika sanattomana siinä oli itsekin. Paitsi tietenkin hurjan innoissaan siitä, että pääsi tuollaisen metsän valtiaan näkemään. Kävi hyvä tuuri (myös siinä, ettei hirvi juossut päälle)!

      Poista
  7. Hirvi on kyllä aika hurja, kun iso möhkäle lähtee vauhdilla. Toissaviikonloppuna näin sen yhden, oli rauhallinen, mutta kun päätti lähteä juoksuun niin lujaa meni. Noin läheltä katsottuna olisin kyllä pelästynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johki - Minä en oikein tajunnut olla peloissani, koska se kohtaaminen hirvien kanssa vuosia sitten oli niin rauhallinen. Ajattelin, että ovat sellaisia leppoisia. Siinä vähän säpsähdin, kun tuo lähti ensin rynnimään suoraan kohti... Ilmeisesti näytettiin kuitenkin riittävän pelottavilta, ettei halunnut kokeilla tappelua! :D

      Poista
  8. Dear Anna,
    What an experience, I envy you. I love the way you are describing it for us, so beautiful.
    Have a great weekend and enjoy the Fall season.
    Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heidi - It was a very special moment, I'm so happy I was in the right place at the right time! :)

      Poista
  9. Oi! Minä en ole koskaan kohdannut hirveä noin läheltä, olisi varmasti vaikuttava tapaaminen. Sitä ei tajuakaan kuinka iso eläin hirvi on, ennen kuin katsoo sitä silmästä silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar - Huikeaa se kyllä on, nähdä jotain noin valtavaa silmästä silmään. Ja tosiaankin tähän aikaan vähän vaarallista. Onneksi mitään ei sattunut!

      Poista
  10. How lucky you are! It's like a dream to see a moose :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menthe Blanche - It was an incredible thing, indeed! Hopefully it will happen again some day :)

      Poista

Take your time.